Tänään oli kahvilla pariskunta joiden kanssa puhumme usein vanhoista asioista ja niin n ytkin. Silloin oli suuret tuvat maalla ja kamareita yksi tai korkeintaan kaksi ja kaikki puutyötkin miehet tekivät talvisin tuvassa, melkein kaikilla oli höyläpenkkikin tuvassa, tehtiin reetkin ja siinähän oli työtä melkein talveksi, lattia ei ollut aina roskaton koska tuleehan puustakin lastuja ja kaiken laista purua, vaan se oli puhdasta roskaa.

N aiset karstasivat villoja silloin ei ollut paikkoja jossa olis tehty lepereet v almiiksi, lepere on villoista karstattu ja muotoiltu pötkö josta kehrättiin villalankaa ja siinäkin oli suuri ero kuka minkäkinlaista lankaa pystyi kehräämään, yritettiin aina saada mahdollisimman ohutta ja sileätä koska langat sitten kerrattiin joko kaksin tai kolminkertaiseksi. Siitä neulotut sukat ja lapaset olivat lämpöisiä koska niissä ei ollut mitään keinokuitua, mutta se ei myöskään ollut niin kulutusta kestävää. Myös villapaidat ja takit neulottiin käsin. Myös huovutettiin villoja joista tehtiin töppösiä ja kintaita olivat lämpöisiä mutta myös kömpelöitä. N ykyään on myös tullut muotiin huovutus ja minulla on yksi liina jonka kummityttöni Tiina on huovuttanut ja muotoillut. Käsitelkää sitä hyvin se on muisto ja siksi arvokas.