Tuli mieleeni ensimmäinen Israelin matkani, kun menimme Tiberiaan. Hotelli oli järven rannalla rivitalo ja minä asuin yksin huoneessa, pelkäsin öisin.  Ensimmäisenä iltana pihassa talon edessä oli skorpioni, ja ne talothan eivät olleet tiiviitä, etenkään ovet, joista päivä paistoi oven alta, laitoin kylpypyyhkeen ja kaikkea mitä keksin oven alle, ettei matelijat pääse sisälle. Se järvi oli Genetsaretin järvi, jossa kalastajat soutivat ja kalastivat verkoilla aivan niinkuin Jeesuksen eläessä. Se oli jotenkin niin erikoisen tuntuista ihan kuin olisi elänyt raamatussa kerrottua aikaa, siellä kukki mahtavia Bouganvillejä tai joku semmoinen nimi niillä oli. Iltapäivällä kun tulimme retkeltä otimme aurinkoa rannalla ja kävimme järvessäkin, mutta se vesi oli tavattoman kylmää ihan henki salpautui kun sinne meni. Se olikin vasta huhtikuuta ja siellä oli ollut moneen vuoteen ensikerran lunta.

Silloin kun äitini halvautui, oli tilanne se, että illalla oli joku sukulaispoika tuonut hänet Jyväskylästä ja äidillä ei ollut avaimia ja olivat menneet Tuunaiseen pyytämään avaimia, mutta viisaasti kyllä Kauko oli lähtenyt avaamaan oven, mutta ei antanut avaimia, koska oli ollut puhe, että hän käy kerran  päivässä tarkistamassa tilanteen. Heillä oli kehitysvammainen tytär, jota ei voinut jättää yksin ja Martta oli jossain asioilla. Seuraavana päivänä, joku oli tullut meiltä päin ja sanonut ettei Hilda ole kotona, kun on kaihtimet kiinni. Heti Kauko oli tiennyt, etteivät asiat ole kunnossa ja lähti katsomaan  ja kun meni sisälle oli äidin kamarin ovi lukossa. Joten hän ei päässyt katsomaan, nukkuuko äiti ja soitti Pirkolle.  Pirkko antoi luvan särkeä ovi, siellä äiti oli halvaantuneena lattialla, mutta elossa. Ambulanssi vei Joensuun sairaalaan  ja sieltä hän pääsi vielä Heinäveden sairaalaankin, mutta ei koskaan  enää kotiin. Olivat isän kanssa samassa huoneessa viimeiseksi, isä kuoli huhtikuussa ja äiti taisi elää vielä toista vuotta, mutta koskaan  hän ei tajunnut ole ansa halvaantunut. Kerroin tämän siksi, koska luulen, että ette ehkä muista näitä juttuja ja siksi että, näin äkkiä tilanne voi vaihtua.